Vauvoilla puhkeavat hampaat suuhun hyvinkin yksilöllisesti. Siinä missä yhdelle puhkeaa hammas jo heti pian syntymän jälkeen, toisessa perheessä ensimmäistä hammasta odotellaan lähelle vuoden ikää. Tästä riippumatta suunhoito on hyvä aloittaa jo aivan pienellä, ensin pehmeän ensipurulelun avulla ja sen jälkeen pehmeällä hammasharjalla.
Ainu-perheiden kokemuksia vauvan hampaiden saamisesta ja niiden hoitamisesta
Kyselimme meidän uusilta Ainu-perheiltä kokemuksia hampaiden puhkeamisesta ja hoitamisesta vauva-aikana:
”Neiti oli 4,5kk, kun kuolan määrä lisääntyi niin radikaalisti, että alettiin käyttämään kuolalappuja. Samoihin aikoihin kuvioihin tuli väsymys ja ärtyneisyys sekä jatkuva sormien ja tavaroiden suuhun laittaminen ja pureskelu ikenillä. Myös vatsan toiminta muuttui (”normaalin” sijaan oli joko ummetusta tai todella löysää). Oireet helpottuivat, kun ensimmäiset hampaat puhkesivat 5,5 kk:n iässä😊”
”Helpotettiin lapsen oloa antamalla ruokailuilla jääkaappikylmiä hedelmäsoseita ja hankkimalla viilennettävä purulelu, jota lapsi sai jauhaa mielin määrin. Hampaiden lisääntyessä ja lapsen ollessa silminnähden kipeä, annettiin tarvittaessa särkylääkettä.”
”Hampaiden pesu on onneksi sujunut meillä aina suht. kivuttomasti😸 Tietysti on ollut hetkiä, kun lapsi on päättänyt, että pesut voitaisiin jättää väliin🤭 Silloin ollaan turvauduttu kirjaan, leluun, lauluihin tai mihin vaan, mikä on vienyt huomion pois itse pesupuuhista😅 Välillä lapsi on saanut myös itse ”harjata” hampaitaan (eli pureskella hammasharjaa). Hampaiden pesun jälkeen tai yhteydessä ollaan monesti hurrattu, taputettu tai tsempattu, kun tyttö on ollut niin reipas ja ollaan päästy etenemään asiassa👍🏼 ..eli mahdollisimman positiivisen kautta, vaikkei siltä tuntuisikaan (ja hyvä myös muistaa, että aina ei vaan onnistu, vaikka kaikki keinot olisi kokeiltu👉🏼 sekin on ok, ehkä ensi kerralla sitten paremmin)”
”3 kk iässä huomattiin, että tuttia ei aina imetty vaan lähestulkoon pureskeltiin, samoin kädet olivat koko ajan suussa. Pian pienet lelut alkoivatkin pysyä käsissä ja ohjautuivat vanhempien avustuksella suuhun helpottamaan kutinaa 🙂 Nyt lähellä 4 kk ikää Ainu MAM viilennettävä purulelu on ollut jokapäiväinen hitti! Yltää takariviin asti ja viileys saa vauvan kikattamaan 🙂 vielä ei hampaita näy mutta luulen niiden kyllä pian tulevan!”
”Esikolle tuli hampaat vasta 11 kk mutta muille jo aikaisemmin. Aika kivuttomasti on niistä selvitty, liekkö syynä esimerkiksi se, että ollaan käytetty puruleluja silloin paljon.”
Mukavat hammaspesuhetket luovat jo vauvasta alkaen hyvän rutiinin pienen aamu- ja iltapuuhiin. Turvallinen ja hyvänmakuinen hammastahna on osa pienenkin lapsen hampaidenhoitoa. Minulla oli ilo päästä haastattelemaan kotimaisten Oxygenol hammastahnojen tuotekehittäjää Jenni Hallanaroa, kollegaamme Berneriltä:
Minkälainen on hyvä hammastahna aivan pienelle lapselle?
”Sanoisin, että tärkein asia on hammastahnan sopiva fluorin määrä. Hammaslääkäriliiton suosituksena on käyttää ihan pienille, 0-2-vuotiaille lapsille hammastahnaa, jossa on 1000-1100 ppm fluoria. Tämä on suositus. Sama suositus koskee kaikkia alle 6-vuotiaita. Poikkeuksena tästä ovat muutamat harvat alueet Suomessa, joissa käyttöveden fluoripitoisuus on sen verran korkea, että suositellaan tahnaa, jonka fluoripitoisuus on pienempi tai fluorittoman tahnan käyttöä. Näistä poikkeustapauksista kyllä kerrotaan niin neuvolassa kuin hammashoidossakin.
Hammastahnan maun pitää olla pienelle lapselle riittävän mieto ja lapsen suuhun miellyttävä. Lapsen limakalvot ovat herkät ja vahvan mintun maut voivat ärsyttää niitä. Oxygenolin lastentahnoihin valitaan muutamia makuja, joita lapset pääsevät kokeilemaan ja näistä sitten löytyy kyllä aina suosikit. Oxygenol Moomin 0-2-v tahnan nykyinen maku on miedon hedelmäinen. Maun lisäksi myös tahnan hankaavuus on tärkeä tekijä, koska lapsen maitohampaat ovat pehmeät. Oxygenolin lasten hammastahnojen hankaavuusarvo (RDA) on alhainen eli 40. Erikoistahnat kuten esimerkiksi hammaskiveä ehkäisevät eivät sovi lapsille eli ne on tarkoitettu ainoastaan aikuisille. Lapsella on hyvä olla ihan oma hammastahna käytössä.”
Kuinka usein lapsen hampaat tulee pestä hammastahnalla ja minkälainen määrä tahnaa käytetään?
”Ihan pienten lasten hammastahnan käyttösuositus on muuttunut viime syksynä. Nykyisen suosituksen mukaan hampaat pestään 2 x päivässä fluoritahnalla. Alle 3-vuotiailla tahnaa käytetään riisinjyvän kokoinen määrä, tätä vanhemmille oikea annostus on noin herneen kokoinen määrä tahnaa. Vanhemman tulisi hammaspesuhetkellä valvoa, että lapsi nielisi mahdollisimman vähän hammastahnaa. Pienellä lapsella sylkäiseminen vielä harvoin onnistuu, joten tästä ei vanhemman tarvitse kuitenkaan ottaa stressiä, koska tahnaa käytetään harjassa niin pieni määrä.”
Eli summa summarum mitä pienen suun hyvään hoitamiseen tarvitaan:
- iän mukainen purulelu
- riittävän pieni ja ketterä hammasharja, jonka varsi on kuitenkin sopivan pitkä vanhemman käteen
- 1000 ppm fluoria sisältävä mieto ja hyvänmakuinen hammastahna
- vanhemman hyvä asenne pienen hampaiden pesuun aamuin illoin.
Noin 9 kk iässä vauvat alkavat olla aika näppäriä käsistään; he osaavat pitää tavaroista hyvin kiinni ja ohjata käsiensä liikkeitä. Tämä tarkoittaa myös, että lapsi alkaa itse osata ja haluta pestä hampaitaan. Ei vielä täydellisesti eikä todellakaan itsenäisesti, mutta autettuna homma kyllä sujuu! Vanhempien tehtävä on näyttää omilla säännöllisillä hammaspesutavoillaan hyvää esimerkkiä lapselle. Näin hampaiden pesusta muodostuu lapsellekin mieluisa rutiini, joka kestää läpi koko elämän.
