- Kysymyksiä ja vastauksia

Rokotuksista

Haastateltavana Tiina Lönnrot Tutkimushoitaja, Terveydenhoitaja

- Mitä rokottaminen on, miten sen suoja toimii?

Rokotettaessa elimistölle annetaan tautia aiheuttavaa mikrobia tai sen osaa sellaisessa muodossa, että se saa elimistössä aikaan suojan tätä tautia vastaan. Suoja kestää yleensä pitkään, jopa loppuelämän.

- Mitä rokotuksia lapset tämänhetkisen rokotusohjelman mukaan saavat?

1.7.2009 jälkeen syntyneet saavat neuvolassa Rotavirus-rokotteen ennen 26 viikon ikää. 3, 5 ja 12 kuukauden iässä annetaan DTa-IPV-Hib rokote, joka antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota sekä Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamia vakavia tauteja vastaan. 14-18 kk ja 6 vuoden iässä annetaan MPR-rokote, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. 4-vuotiaat lapset saavat tehosteen DTaP-IPV rokotteesta. Lisäksi teini-iässä annettaan tehosterokote hinkuyskärokotteelle (dtap).

- Voiko rokotuksesta seurata reaktioita, minkälaisia? Miten mahdollisia reaktioita tulee hoitaa? Kannattaako rokottamiseen valmistautua jotenkin?

Rokotteilla on erilaisia, kullekin tyypillisiä haittavaikutuksia, joita ilmaantuu vain osalle rokotetuista. Näistä tavallisimpia ovat paikalliset reaktiot rokotusraajassa ja erilaiset yleisoireet, kuten lievä lämmönnousu tai kuume, kipu, ärtyneisyys, huonovointisuus ja lihassäryt.

On tärkeää, että rokotettava tai hänen vanhempansa tietää jo etukäteen riittävästi mahdollisista rokotusreaktioista ja niiden oireenmukaisesta hoidosta. Valtaosa oireista on lieviä ja häviää muutamassa päivässä. Kotiin kannattaa kuitenkin varata kuume - ja kipulääkettä mahdollisia oireita lievittämään.

- Annetaanko kaikki rokotukset aina pistoksina?

Osa rokotteista annetaan suun kautta liuoksena esim. Rotavirusrokotteet.

- Onko joitain uusia rokotuksia suunnitteilla? (esim. Pneumokokkirokote?)

Tällä hetkellä tutkitaan uutta pneumokokkikonjugaattirokotetta, joka on kehitetty suojaamaan pneumokokkibakteerin aiheuttamilta vakavilta taudeilta esim. verenmyrkytykseltä sekä ko. bakteerin aiheuttamilta korvatulehduksilta. Myös useita muita rokotetutkimuksia on meneillä.

- Tuleeko lapset rokottaa ulkomaanmatkoja varten samalla lailla kuin aikuiset?

Matkailijan on hyvä selvittää matkakohteensa terveysvaaroista hyvissä ajoin. Kun matkalle lähtijä on lapsi tai nuori, tarkistetaan, että hän on saanut Suomen yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja tarvittaessa huolehditaan suojan täydentämisestä tai nopeuttamisesta. Lisäksi arvioidaan tapauskohtaisesti kuhunkin maahan tarvittavat lisärokotteet.

- Miksi rokottaminen on tärkeää? Entä ne lapset, joiden vanhemmat eivät halua lastensa kuuluvan rokotusohjelmaan?

Rokottamalla saadaan aikaan suoja hyvinkin vakavia tauteja vastaan. Suomessa rokotekattavuus on erittäin laaja ja lapsi, jota ei rokoteta välttyy mahdollisesti näiltä taudeilta juuri sen takia, että suurin osa muista lapsista on rokotettu. Kuitenkin täytyy muistaa, että matkustettaessa ulkomaille rokotekattavuus ei välttämättä ole yhtä laaja, jolloin riski sairastua ko. tauteihin kasvaa. Samoin Suomeen matkustaa perheitä, joita ei omassa maassa ole rokotettu yhtä laajalti ja näin he mahdollisesti toimivat taudin kantajina.

- Yleensä rokotteet saadaan ”automaattisesti” lapsena, mitkä niistä on vielä aikuisiällä tärkeää ylläpitää?

Aikuisten tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta. Lisäksi jokaisella aikuisella tulisi olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen rokotussuoja todetaan näiden rokotusten osalta puutteelliseksi, se täydennetään. Sen jälkeen tehostetaan kurkkumätä ja jäykkäkouristus (dT) 10 vuoden välein ja Polio nykyisin vain erityistilanteissa KTL:n antamien rokotusaiheiden mukaisesti.