• Lapsen vaiheet
• Ainu-neuvoja
• Tuotteet
• Ainu-klubi
• Asiaa Ainusta
• Ammattilaisille

Kätilö Riina Marttila odottaa vauvaa. Keskustelen hänen kanssaan odotuksesta ja sen eri vaiheista. Tutustu Riina Marttilan asiantunteviin neuvoihin ja näkemyksiin odottavia äitejä askarruttavista kysymyksistä: mitä neuvolassa tapahtuu, mikä on ultraäänitutkimusten merkitys, millaiset ovat odottavan äidin ravintosuositukset ja milloin synnytykseen kannattaa lähteä?

Ainu-neuvoja:Kuinka kauan olet toiminut kätilönä?

Kätilö Riina Marttila:

Olen ollut kuusi vuotta kätilönä. Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytyssalissa ja äitiyspoliklinikalla olen toiminut viimeiset kolme ja puoli vuotta. Nyt olen itsekin raskaana ja teen vain päivävuoroa äitiyspoliklinikalla.

Vauvoja syntyy vuosittain noin 60 000. Näkyykö teillä Hämeenlinnassa se, että tänä vuonna ennustetaan syntyvän keskimääräistä enemmän vauvoja?

Näkyy ilman muuta. Pääkaupunkiseudulla näkyy vielä enemmän, koska se on muuttovoittoista aluetta. Mutta meilläkin on paljon enemmän laskettuja aikoja kuin viime vuonna.

Painottuvatko ne johonkin tiettyyn aikaan?

Kesä-, heinä ja elokuu tulevat olemaan todella kiireistä aikaa.

Oletko miettinyt, mistä tämä ”babybuumimme” johtuu?

Moni tuntuu haluavan, että lapset syntyvät peräkkäin. Osittain varmasti vaikuttaa äitiyslomalain muutos eli jos on alle kolme vuotta lasten syntymäväli, niin äidin ei tarvitse mennä välillä töihin saadakseen ansioitaan vastaavan äitiyspäivärahan. Myös asenteilla on merkitystä. Vaikka ympärillä puhutaan taantumasta ja lamasta, vanhemmat haluavat uskaltaa hankkia lapsia. Meidänkin alueella on lomautuksia, kun on paljon tehdasteollisuutta. Ja silti nähdään, että jos on lasten aika, sitä hanketta ei talous kaada.

Mikä on ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä tällä hetkellä?

Pari vuotta sitten se oli 28,7 vuotta.

Olet Riina luvannut avata meille kysymyksiä, jotka liittyvät vauvan odotuksen eri vaiheisiin. Yleensä raskaus todetaan kotitesteillä. Jos tulos on positiivinen, miten nopeasti pitäisi ottaa yhteys esimerkiksi neuvolaan?

Kannattaa odottaa muutama viikko, sillä alkuraskauden keskeytyminen on tosi yleistä. Kuudennella tai seitsemännellä viikolla voi soittaa omaan äitiysneuvolaan, josta saa ajan.

Mitä siellä äitiysneuvolan ensimmäisessä tapaamisessa tapahtuu?

Siellä kartoitetaan äidin omaa terveydentilaa ja myös lähisuvun terveydentilaa. Tärkeä asia on se, koska äidillä on ollut viimeiset kuukautiset ja siitä kyetään
arvioimaan laskettu aika. Äidiltä otetaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä verinäytteet ja monissa neuvoloissa seulotaan virtsanäytteetkin, että kyetään katsomaan, ettei ole piileviä infektioita. Myös perheen yleisiä asioita käydään läpi. Ensimmäisellä käynnillä kerrotaan yleisesti raskaudesta, neuvolan merkityksestä ja annetaan kirjallisesti monia ohjeita. Ensimmäinen neuvolakäynti on yleensä vähän pidempi. Silloin myös saa tietoja sikiöseulonnoista- ja ultraäänistä.

Kuinka usein äitiysneuvolassa käydään raskauden aikana?

Suositus on sellainen, että alkuvaiheessa noin 28:en raskausviikkoon saakka käyntitiheys olisi neljän viikon välein ainakin ensisynnyttäjillä. Tässä on kuitenkin
paljon vaihteluja. Joissakin kunnissa esimerkiksi ultratkin tehdään kunnallisen terveydenhuollon puolella, mutta aika monissa ne ovat erikoissairaanhoidon puolella
äitiyspoliklinikalla. 28:n viikon jälkeen äitiysneuvolassa käydään kahden viikon välein. Ensisynnyttäjät käyvät vähän useammin ja uudelleen synnyttäjillä väli voi siinäkin vaiheessa mennä vielä kolmeen, neljään viikkoon. 36:sta viikosta lähtien käydään viikon välein. Suosituksena on, että olisi kolme lääkärineuvolakäyntiä raskauden aikana. 12:lla viikolla olisi sellainen käynti, jossa varmistetaan, montako vauvaasiellä on, määritetään raskauden kestoa ja yleinen alkutilanne. 26:lla viikolla on keskiraskauden käynti ja 36:lla viikolla on vielä yksi käynti.

Mikä muuten on normaali raskausaika?

Raskautta sanotaan yliaikaiseksi vasta sitten, kun se on yli 42 viikkoa. Normaali raskausaika on 36-42 viikkoa. Ja sehän lähdetään laskemaan siitä viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Eli kun tekee raskaustestin, niin siihen voi heti lisätä neljä viikkoa, jos tulos on positiivinen. Yleensä ainakin ensisynnyttäjillä menee vähän yli lasketun ajan.

Mainitsit jo ultraäänitutkimukset. Kerrotko niistä vähän enemmän?

Periaatteessa kaikilla Suomen äideillä pitäisi olla samanlainen oikeus raskaudenajan seulontoihin, mutta maassamme on vielä erilaisia käytäntöjä.
Normaaliraskauden aikana ultrassa käydään tavallisesti kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ultraäänellä halutaan varmistaa raskauden kesto, vauvojen lukumäärä sekä tarkistaa sikiön rakenteet pääpiirteittäin. Ultraäänellä on myös kromosomipoikkeamien seulontatarkoitus. 12-13 raskausviikolla vanhempien niin halutessa sikiöltä voidaan mitata niskaturvotus. Sen paksuuden poikkeamat voivat kertoa vauvan mahdollisesta kromosomipoikkeavuudesta. Vanhemmat itse päättävät, haluavatko he osallistua mahdollisiin jatkoseurantoihin, jos niskaturvotus on poikkeava. Keskiraskaudessa eli 20-22 viikolla tehtävässä rakenneultraäänessä tutkitaan sikiön rakenteet: aivot, munuaiset, suolisto ja samalla tarkastetaan, että vauva on kasvanut hyvin ja katsotaan lapsivesimäärä.

Kerrotaanko lapsen sukupuoli näissä tutkimuksissa?

Joissakin sairaaloissa vanhemmille kerrotaan vauvan sukupuoli, jos he kysyvät sitä. Tämä tapahtuu rakenneultran yhteydessä. Ennen keskiraskautta tehtävissä ultraäänissä sukupuolta on vaikea nähdä. Sairaalakohtaista on myös se, saako ultraäänestä kuvia mukaansa. Jotkut sairaalat eivät halua kertoa vauvan sukupuolta. Käsitykseni mukaan näin on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Mutta meillä se kyllä kysyttäessä kerrotaan, jos se on selvästi näkyvissä. Pääsääntöisesti ultran tarkoitus on sikiön terveydentilan selvittäminen ja siihen se jääkin julkisessa terveydenhoidossa. Monet vanhemmat käyvät raskauden aikana ultraäänitutkimuksissa myös yksityisillä lääkäriasemilla omilla kustannuksillaan esimerkiksi 4D-ultrassa tai sitten haluavat vielä kerran varmuuden, että kaikki on kunnossa. Jotkut haluavat myös kuvia vauvasta.

Millä raskausviikolla äiti alkaa tuntea sikiön liikkeitä?

Ensisynnyttäjä tuntee vauvan ensimmäisiä liikkeitä yleensä 20 raskausviikon tuntumassa. Uudelleensynnyttäjillä liikkeet tuntuvat yleensä jo pari viikkoa aiemmin.

Kuuleeko sikiö äidin ääntä ja muita ulkopuolisia ääniä?

Vauva alkaa aistia ääniä kohdussa jo raskauden puolivälissä ja loppuraskaudessa hän kuulee jo hyvin kohtuun ja oppiikin jo ennen syntymäänsä tuntemaan vanhempiensa ja kotinsa ääniä. Äidin sydämen syke tulee tutuksi.

Ja vauva reagoi näihin ääniin?

Kyllä reagoi sekä miellyttäviin että yllättäviin. Mutta sikiö on siellä vedessä uimassa ja vesi vaimentaa ääniä. Kuulohan on jo vauvan syntymästä lähtien valmiiksi kehittynyt.

Miten äidin tulisi pitää huolta itsestään raskauden aikana. Onko esimerkiksi tiettyä ruokavaliota, jota suositellaan?

Säännöllisiä ruokailuvälejä. Alkuvaiheessa esimerkiksi rasvaiset ruuat tai kahvi saattavat yököttää, mutta kun raskaus menee eteenpäin, niin mahdollisimman
terveellistä ja monipuolista ravintoa. Äidin oman tarpeen mukaan. Nykyään ollaan sitä mieltä, että ei tarvitse välttää yleisesti allergisoivia tuotteita ellei äiti itse ole allerginen. Mutta on olemassa tiettyjä tuotteita, joita ei suositella raskauden aikana. Esimerkiksi vakuumiin pakattua kalaa, koska se saattaa sisältää listeriabakteeria. Eikä myöskään sushia tai muuta raakaa kalaa. Salaatit ja kasvikset kannattaa pestä hyvin. Myös tuorejuustoissa voi olla listeriaa. Eli on syytä välttää pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja juustoja kuten pehmeitä kittipintaisia juustoja, homejuustoja ja tuorejuustoja. Myöskään maksaa ei suositella syötäväksi paljon, koska siinä on A-vitamiinia, joka voi aiheuttaa sikiölle poikkeamia. Eikä makeutusaineita suositella kovin paljon käytettäväksi.

Entä liikunta. Miten sitä kannattaa harrastaa ja onko jotain rajoituksia?

Kannattaa omien voimien mukaan. Ratsastus, laskettelu ja kamppailulajit kannattaa jättää väliin. Ja muutenkaan syke ei saisi nousta liian korkealle.

Miten keho muuttuu ja reagoi raskauden aikana? Esimerkiksi vatsan toiminta ja alaselän kivut.

Rinnat alkavat kasvaa heti alkuraskauden aikana, koska rintarauhaset kehittyvät ja valmistautuvat tuottamaan maitoa. Äidin lantion rustokudos valmistautuu synnytykseen ja saattaa esiintyä liitoskipuja. Alaselkä voi tulla kipeäksi äidin selän asennon muuttuessa vatsan painon kasvaessa. Vauva painaa kohdussa kasvaessaan äidin sisäelimiä pienempään tilaan. Tämä voi vaikuttaa mm. hengittämiseen ja vatsalaukun täyttymisen tunteeseen. Vatsantoiminta saattaa hidastua raskausaikana. Liikunta, vedenjuonti ja runsaskuituinen ruoka edistää sitä. Alaselän kipuihin kannattaa käyttää vatsaa tukevaa tukivyötä.

Miltä supistukset tuntuvat ja miksi niitä on?

Kivuttomat supistukset kuuluvat raskauteen. Supistellessaan kohtu valmistautuu synnytykseen. Supistukset tuntuvat kohtulihaksen kovettumisina. Kivuttomat kohdun kovettumiset ovat niin sanottuja harjoitussupistuksia eikä niistä ole haittaa. Ne menevät yleensä ohi äidin pysähtyessä ja levätessä. Yleensä supistukset alkavat 30 viikolta, mutta joillakin niitä saattaa olla jo alkuraskaudesta lähtien. On myös niitä, jotka tuntevat ensimmäiset supistukset vasta synnyttäessään. Jos supistukset tuntuvat kipuna vatsalla tai selkäpuolella ja niihin liittyy kuukautiskipumaista tuntemusta, ne saattavat aiheuttaa kohdunsuun kypsymistä ja ennenaikaistaa syntymää. Jos raskausviikkoja ei ole vielä tarpeeksi eli ollaan alle 36 viikossa ja supistukset ovat kovin kivuliaita, kannattaa ottaa yhteys neuvolaan. Sieltä sitten lähetetään tarvittaessa sairaalaan tutkimuksiin. Loppuraskaudesta voi supistella usein kipeästikin eikä synnytys silti vielä välttämättä ole käynnissä.
Äidin raskaudet voivat olla erilaisia. Jos yhden lapsen kohdalla supistuksia on ollut vähän, niin seuraavan kohdalla niitä voi olla paljon enemmän.

Kaikissa muissakin hämmentävissä tai huolta aiheuttavissa tilanteissa kannattanee olla yhteydessä neuvolaan?

Kyllä ilman muuta. Jos on joku päivystyksellinen asia, runsasta verenvuotoa alapäästä tai kova kipu vatsalla, eikä neuvola ole auki, niin silloin kannattaa olla yhteydessä omaan äitiyspoliklinikkaan tai synnytyssairaalaan raskausaikana. Monet asiat muuttuvat raskauden aikana ja on parempi kysyä kuin miettiä itsekseen
ja tuskastua mahdollisesti asioista, jotka itse asiassa kuuluvat raskauteen. Paljon äidit kysyvätkin eri asioista eikä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa.

Nykyään on paljon tahoja, mistä voi kysyä. Mitä ensisijaisesti suosittelet äidin tueksi?

Oma neuvola on ensisijainen. Netistä otetaan paljon tietoa, mutta esimerkiksi netin keskustelupalstojen tietoihin kannattaa suhtautua vähän varauksellisesti. Kyllä asiantuntija on äideille paras tuki. Oma neuvola antaa aina puhelinnumeron, mihin voi soittaa, jos neuvolassa ei ole ketään paikalla.

Miten vauvan liikkkeitä voi seurata ja kuinka vauvan tulisi liikkua?

Neuvolassa kehotetaan seuraamaan vauvan liikkeitä päivittäin 30 raskausviikon jälkeen. Toiset raskaana olevat tuntevat vauvan liikkeitä enemmän kuin toiset. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi istukan paikka kohdussa tai yksinkertaisesti se, että toiset vauvat ovat vilkkaampia liikkumaan kuin toiset. Vauvalle saattaa jo vatsassa ollessaan muodostua tarkka uni-valverytmi. Jos vauvan liikkeet tuntuvat vaisummilta kuin aiemmin, on hyvä seurata tilannetta ja laskea liikkeitä tunnin ajan. Jos saa alle kymmenen liikettä tunnissa, niin seuraa vielä toinen tunti. Jos vauva on vielä silloinkin vaisu, ota yhteys neuvolaan tai sairaalaan.

Milloin on aika lähteä synnytykseen?

Synnytyksen alkaessa ei ole mitään suositusaikarajoja siitä, kuinka kauan äidin pitää olla kotona, kun säännölliset supistukset alkavat. Kaikki tuntevat synnytyskivun eri tavalla, joten osa jaksaa olla kipujen kanssa kotona pidempään kuin toiset. Omia tuntemuksiaan kuunnellen kannattaa lähteä sairaalaan siinä vaiheessa, kun kaikki kotona olevat kivunlievityskeinot on käytetty (esim. suihku,liikkuminen,rentoutuminen), ja äiti tuntee tarvitsevansa voimakkaampaa kivunlievitystä. Vauvan liikkeitä kannattaa seurata myös synnytyksen alkaessa. Jos liikkeitä supistusten välissä tuntee hyvin, ei vauvalla yleensä ole mitään hätää.

Synnytyksen alkaessa lapsivedenmenolla on käytössä erilaisia käytäntöjä synnyttämään lähtemisestä eri sairaaloiden välillä. Neuvolan/sairaalan synnytysvalmennuksessa käydään läpi oman sairaalan käytäntöjä, mutta tavallisin on, että jos lapsivedenmeno tapahtuu yöllä eikä siihen liity kipeitä supistuksia, lapsivesi ei ole vihreää ja vauvan liikkeet tuntee hyvin, ei äidin tarvitse lähteä kiireellä sairaalaan. Kannattaa aina kuitenkin käydä tarkistuttamassa tilanne sairaalassa,vaikka vain epäilisikin lapsivedenmeonoa.

Mitä itse otat mukaan, kun lähdet synnyttämään toista vauvaasi?

Synnyttämään lähtiessä tärkein mukaan otettava asia on neuvolakortti eli sen otan ainakin mukaan. Samoin hammasharjan, shampoon ja muut hygieniatuotteet. Otan mahdollisesti myös imetysliivit, jos maito ehtii nousta rintoihin sairaalassa ollessa. Synnytykseen otan mukaan myös jotain hyvää karkkia ynnä muuta ja jonkun hyvän musiikki-CD:n. Sairaalasta saan itselleni ja vauvalle sairaala-ajalle tarvittavat hoitovälineet ja vaatteet. Kotona pakkaan valmiiksi vauvan kotiinlähtövaatteet ja turvaistuimen samoin kuin ne vaatteet, joilla itse lähden kotiin. Vauvan isä sitten tuo nämä tavarat, kun tulee hakemaan meitä kotiin.

Raskauteni on nyt puolivälissä, enkä ole vielä valmistautunut ostamalla tulevalle vauvalle mitään kotiin. Vauvan isoveljen kaikki vauva-aikaan liittyvät tavarat kuten vaunut, turvaistuin, amme, rintareppu, sitteri, vaatteet ovat valmiina, joten ne tarvitsee vaan tuoda uudelleen käyttöön varastosta. Tietysti ostan tälle uudelle vauvalle omat välttämättömät hoitotarvikkeet etukäteen (mm. vaipat, puhdistupyyhkeitä, vanulappuja ym.) ja itselleni ostan ainakin liivinsuojia ja maidonkerääjän. Loput ehtii sitten ostaa tarvittaessa vauvan syntymän jälkeen. Myös äitiyspakkauksesta saan alkuun tarvittavia tuotteita.

Onnea tulevaan synnytykseesi!

Kiitos:)